Jotakin, mitä ei kai saisi sanoa ääneen

Sunnuntai 20.3.2011

Olen lopen kyllästynyt teini-ikäisten v-tyyliin, kun joka toinen sana on v---u, v---u ja v---u!  Sitten en näe mitään hienoa kiroilevissa siileissä enkä muissakaan kiroilijoissa. Pitääkö kiroilut painaa tauluiksi, kankaalle, mukeihin, kasseihin? Uh!
Minua inhottaa lukea uutuuskirjojen panemisia sivutolkulla. Ikäänkuin elämässä ei olisi muuta kuin petissä vehtaaminen.
Yhteen aikaan oli muotia kirjoittaa ilotytöistä, huorista yms. Onneksi ei kai enää. Mutta sänkyjutuista ei kai pääse eroon. Luulevatkohan nuoret kirjoittajat kummallisilla petitarinoilla ja sairailla raiskauskuvauksilla saavansa kirjansa paremmin julkisuuteen, painetut kirjat myyvemmiksi vai miksi noilla jutuilla jaksetaan lukijaa jatkuvasti kiusata? Onko kulttuurimme, onko sivistyksemme putoamassa housuihin? Ei kai. Kohdalleni on vain sattunut muutamia surkeita painotuotteita. Niin asia varmaan on.

Kuva: ClipArt

Tämä juttu ei tarvitse muuta kuvaa, vaikka inhoan myös aggressiivisia miehiä, joiden raivo on väkivaltaa.

Taas viikko takana

Perjantai 18.3.2011

Kuva: ClipArt

Olen auttamaton yökukkuja. Vaikka aamuisin on herättävä kuudelta tai toisinaan jopa aikaisemminkin, niin en malta yleensä koskaan mennä nukkumaan ennen puolta yötä. Itse asiassa tulee usein valvottua vieläkin myöhempään, kello kaksi ei ole mitenkään harvinainen nukkumaan menoni aika. On olevinaan vaikka mitä kiinnostavaa tekemistä, lukemista tai menoa joka ilta. 

Nyt on ollut töitäkin useana iltana eli olen ainakin seitsemään kahdeksaan illalla valmistellut seuraavan päivän tehtäviä. Ne ovat olleet pakollisia tekemisiä, jotta seuraavasta työpäivästä on selvitty kunnialla läpi. Tällaista on oikeastaan ollut jo koko kevään. Omaa aikaa ei siis oikeastaan ole ollut kuin viikonloppuisin ja mitä sitten olen "varastanut" yöunistani valvomalla pikkutunneille.

Tänään tullessani kotiin jo tosi varhain eli noin kello kaksi iltapäivällä mietin, joisinko kunnon annoksen vahvaa kahvia eli pari mukillista kaputsiinoa (cappuccinoa), mikä yleensä on aina virkistänyt meikäläistä, koska en ole varsinaisesti kahvin juoja, vaan lipittelen teetä, vai menisinkö nukkumaan. Jälkimmäinen vaihtoehto tuntui niin hyvältä, että tosiaan nukuin peräti neljä tuntia samantien, kun painuin pehkuihin! Nytkin takki on niin tyhjä, etten tässä pysty tarjoilemaan teille mitään suuria ajatuksia, en toisten, saati omiani (hah hah).

Viettäkää ihana viikonloppu! Niin minäkin aion tehdä.

Resepti

Sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

Jälleen postaan tänne muilta saamani tekstin:


RESEPTI KAIKILLE
 
"Ole oma itsesi. Kuori itsekkyytesi ja itsesäälisi. 
Poista epäystävällisten ajatusten ja onnettomien tunteiden siemenet. 
Karsi kaikki ennakkoluulot ja murheet; lisää tähän vankka usko, että elämä on elämisen arvoista. 
Sekoita joukkoon hyvin ajatus siitä, että olet joku. 
Korista huumorilla ja optimismilla ja makeuta rakkaudella. 
Lisää lopuksi luja päätös elää täysillä päivän jokainen tunti... "
 
http://www.positiivarit.fi/ 


Onnistuiskohan?