Onnen varjot

Lauantai 19. helmikuuta 2011

Yritän totutella ajatukseen, että edessä on viikko palkatonta eli työmaani viettää talvilomaa. En ole tosiaankaan ajatuksesta kauhean innostunut, vaikka onhan tietysti mukavaa, että ei tarvitse rynnätä kukonlaulun aikaan pakkaseen. Mutta tuntipalkkalaisena olen riippuvainen työtunneista, joita nyt ei siis viikkoon ole tiedossa.

Lauantaini normaalirutiineihin kuuluu pyykkitupa ja vietinkin siellä illalla parisen tuntia. Isot pesukoneet käytössä ja hyvä kuivaaja, voisiko olla mukavampaa kuin tulla puhdas pyykki kainalossa takaisin. Helppoa se on nykyaikana. Vielä opiskeluaikana pesin nyrkkipyykkiä joka viikonloppu ja kuivattelin narulla milloin ulkona, milloin jossain vintillä tai kylppärissä. Muistan, miten äitini keitteli pyykkiä myyrypadassa. Pesukonekin meillä oli, mutta siihen piti itse vaihtaa vesi ja pestystä pyykistä puristaa vedet pois koneen yläpuolella olevan mankelin näköisen laitteen avulla.

Iltaani päätin taas kerran piristää elokuvalla. Laitoin dvd:n läppäriin ja aloin katsella leffaa nimeltä Onnen varjot. Kuten tavallista en tiennyt filmin sisällöstä etukäteen mitään, vaikka tämä oli peräti jo 2005 ensi-iltansa saanut suomalainen elokuva. Tuohon aikaan elämässäni oli vaihe, jolloin en paljoakaan seurannut elokuvatarjontaa.

Reilu puolitoista tuntia tuijottelin kahden pariskunnan vaiheita ja mielialani laski kuin lehmänhäntä. Näyttelijät olivat kieltämättä hyviä roolissaan. Käsitelty aihe kuitenkin sisälsi paljon surua, pettymyksia ja ongelmia, että olin suorastaan helpottunut, kun elokuva loppui. Hyvä filmi kyllä, mutta liian paljon ajatuksia herättävä.

Suosittelen muuksi kuin lauantai-illan piristykseksi. Kannattaa katsoa, kun on valmis pohtimaan elämän syntyjä syviä ja kun kaipaa jotain mietiskeltävää. Joku on väittänyt saippuaoopperaksi, mutta aiheen vakavuus tekee filmistä monitahoisemman. Kipeintä katsottavaa se lienee niille, joiden omia ongelmia elokuva sivuaa. Terapiaksi asti tästä draamasta tuskin on, ei se anna mitään valmiita vastauksia kenellekään eikä uppoudu kovin syvällisesti asioita ratkomaan. Asioiden annetaan vain tapahtua sellaisenaan. Jokainen saa itse vetää johtopäätökset tai olla vetämättä.

Tarinan onnessa oli minun lauantai-illalleni hieman liikaa varjoja.

Ohjaaja	Claes Olsson
Käsikirjoittaja	Anna-Leena Härkönen
Tuottaja	Claes Olsson Leila Lyytikäinen
Säveltäjä	Yari
Kuvaaja	Pertti Mutanen
Leikkaaja	Oskar Franzén
Lavastaja	Minna Santakari
Pääosat	Tiina Lymi Nicke Lignell Milka Ahlroth Santeri Kinnunen

Valmistusmaa	Suomi
Ensi-ilta	11. helmikuuta 2005
Kesto	99 min
Alkuperäiskieli	suomi
Ikäraja

Kauniita unia

13. helmikuuta 2011

Suomalainen sananlasku

Kuva: Clip Art

Lainasin tämän sananlaskun suoraan  Sinut minä tahdon -blogista, sillä nukkumisesta on viime aikoina tullut sangen suosittu harrastukseni. Kannattaa kokeilla muidenkin. Vuosia elämässäni on ollut sellaisiakin aikoja, että nukkua olen kerinnyt 4-6 tuntia keskimäärin. Nykyisin, kun ei ole monia huollettavia, elämä on rauhallisempaa.

Tämä taulukko on Wikipediasta: 

Ikä	Keskimääräinen unentarve
Vastasyntynyt	16 tuntia
3-6kk	14 tuntia
2-3 vuotiaat	11 tuntia
3-5 vuotiaat	10 tuntia
10-12 vuotiaat	9 tuntia
Murrosikäiset	8 tuntia
Aikuiset	7.5 tuntia
Vanhukset	5 tuntia

Joskus voi tietysti valvoakin, selvin päin vaikka "24 tunnin valvominen vastaa promillen alkoholihumalaa." Liikenneturvan mukaan siis. Ei siis kannata valvoneena ja siis tietysti väsyneenä nousta auton rattiin. Lainaan suoraan Liikenneturvan sivuilta:

"Syyt liian vähään uneen saattavat olla monenlaisia, mutta vaikutukset ihmisiin ovat yhtäläiset. Lääketieteellisesti on todettu, että pitkän yhtämittaisen valvomisen vaikutus on verrattavissa humalatilaan.

• Yhtämittainen 16 tunnin valvominen vaikuttaa samalla tavalla kuin 0,5 - 0,6 promillen humalatila.
• Koko vuorokauden eli 24 tunnin valvominen vaikuttaa samalla tavalla kuin 1 promillen humalatila.
• 36 tunnin valvominen vaikuttaa kuin 1,5 promillen humalatila."

"Suurin riski nukahtaa rattiin onkin juuri aamulla kello 3 ja 6 välillä ja iltapäivällä samaan aikaan."

Nukkuminen on mukavaa. Suosittelen. Auttaa stressiin ja elämä tuntuu jos ei aina aivan mukavalta niin ainakin siedettävämmältä hyvin nukutun yön jälkeen. Joskus tosiaan kannattaa antaa itsensä nukkua enemmänkin oikein luvan kanssa. 

Hyvää ystävänpäivää!

Twitter Backgrounds

Stressiklubin jäsenen huoneentaulu

5.2.2011

Nyt, kun olen tänne kaikenlaisia huoneentauluja laittanut, niin kyllä tämäkin täällä paikkansa ansaitsee:

Stressiklubin jäsenehdot

1.

Mene töihin ensimmäisenä. Unohda kaikki muu.

2.

Lauantait, sunnuntait ja lomapäivät ovat parasta aikaa työskennellä. Silloin ei kukaan ole sinua häiritsemässä.

3.

Kun et ole työpaikalla, pidä töitä aina mukanasi. Tällöin sinulla on mahdollisuus arvioida perin pohjin kaikkia ongelmiasi ja päivän murheita.

4.

Älä koskaan vastaa pyyntöön kieltävästi. Sano aina "kyllä".

5.

Hyväksy kaikki kutsut kokouksiin, juhliin ja yhdistysten jäsenyydet.

6.

Minkä tahansa rentoutuminen on silkkaa ajanhukkaa.

7.

Älä koskaan delegoi vastuuta pois itseltäsi; kanna urheasti kaikki omilla harteillasi.

8.

Jos työsi vaatii matkustamista, tee töitä koko päivä ja matkusta yöllä ehtiäksesi ajoissa seuraavan aamun kokoukseen.

9.

Teitpä jo kuinka montaa eri työtä tahansa, muista että aina voit ottaa muutaman lisää.

10.

Kanna enemmän huolta tekemättömistä töistä kuin niistä, joiden parissa työskentelet nyt.

Tämä on suoraan Positiivarien sivuilta.

Soodaa, saippuaa ja sokeria

Tiistaina 1.2.2011

Jatkan vielä edellisen postaukseni asioilla. Ylläoleva otsikko on suoraan vanhasta Ikäplus-lehdestä. Sattumalta selailin Ikäplus-lehteä nro 2/2010 ja mainittu pieni kirjoitus osui silmiini. Siinä puhutaan kevätsiivouksesta ja siitä, miten omasta ruokakomerosta löytyy myrkyttömiä ja ympäristöystävällisiä puhdistusaineita.

Meristä, joista ja maaperästä saatavalla ruokasoodalla saa matot raikkaiksi ja kaakelit kiiltämään sekä hanat ja tiskialtaat puhtaiksi.

Etikka tappaa bakteereja ja sillä saa pois erilaisia tahroja. Sitä ei kuitenkaan happamuutensa takia voi käyttää alumiinin, marmorin, kalkkikiven eikä vanhan emalialtaan puhdistukseen.

Kostutetulla sokeripalalla saa puhtaaksi pohjaan palaneet kattilat ja lieden tummentumat. Kylpyammeen saa kirkkaaksi suolaan kastetulla sipulinpuolikkaalla.

Raa'alla perunalla saa likaiset sormenjäljet ovista.