Lauantai 22.1.2011Kun ympärillä vallitsee kaaos ja sisäisestikin puret hammasta, on kai lähdettävä perusasioista. Elämä on tässä ja nyt, on totuus, jota vastaan ei auta pullikoida.
Entä kun kunnollinen joulusiivous jäi tekemättä ja kaapit ovat edelleen epäjärjestyksessä, eikä voi lohduttautua silläkään sanonalla: "Siivoa kaapit, jos aiot viettää joulun siellä.", koska en tosiaankaan viettänyt joulua vaatehuoneen hyllyllä enkä keittiön komeroissa, enkä muutenkaan ole kaappi-ihmisiä. Toisaalta yksi joulu juuri meni ja seuraava on vasta tulossa vuoden päästä suunnilleen. Mitä kaapeista, kun elämä on järjestyksessä, sanotaan. Tässä kohtaa tulisi jo paniikki, jos antaisi myöten, sillä kyllä tässä huushollissa olisi muutakin siivottavaa kuin vain komeroiden hyllyt.
Vuorokaudessa on 24 tuntia edelleen, nukkuakin pitää, – ajatella! –, noin puolet elämästä! Ehkä tämä on stressiä? Joululoman jälkeistä stressiä? Miten voi loman jälkeen iskeä paha stressi?
Muuan ystävä sanoi aikoinaan, kun jonkun huusholli oli täynnä pelkkiä muovikasseja, että siitä ihmisestä oli sanottu, että se oli menettänyt elämänsä hallinnan ja sellaista pitää varoa.
Miten voi varoa seinien kaatumista päälle, rahapulaa, asuntolainan erien maksamista, työkiireitä, yksin jäämistä avioeron jälkeen, autottomuutta, kun ei ole rahaa edes käytettyyn kaaraan, vanhenemista, vanhempien kuolemaa, läheisten kuolemaa, lapsen kuolemaa, ystävän hylkäämäksi tulemista, velkojen kasaantumista työttömyyden takia, vääriä ratkaisuja, liian lyhyitä työpäiviä, liian pitkiä työpäiviä, pakkohuutokauppaa, konkurssia jne. ???!
No, tämähän on tätä aivotonta pulinaa. Onneksi nuo kaikki luettelemani uhkakuvat eivät ainakaan juuri tällä hetkellä ole niskassa. Ja onneksi on lauantai ja siivous- ja pyykkipäivä. Joten kyllä tämä tästä. Elämältä maistuu. Juu. Enjoy!
Täytyy jättää pyykkitupa nyt väliin, kun näin ahdistaa. Ja tiskata vaikka astiat.
Kuvat : ClipArt
