Lauantai 11.12.2010
Viikko sitten about tai onko siitä jo enemmänkin, hammastani särki sietämättömästi. Se alkoi juuri ennen Tallinnan matkaa. Ihme kyllä särky lakkasi ja matka meni hyvin. Nyt kuluneen viikon lopulla särky alkoi uudestaan – siis etten vain unohtaisi ko. hammasta ja jättäisi asiaa silleen; särki suorastaan hirveästi.
Kyseistä hammasta on paikattu useamman kerran, myös joskus vuosia sitten yksityispuolella. Sen jälkeen terveyskeskuksen hammaslääkärillä. Ainakin kaksi, kolme kertaa jouduin valittamaan paikasta, mutta asiaan en saanut korjausta. Ison asuntolainan takia elämäni on tiukoilla ja käyn terveyskeskuksen hammaslääkärillä.
Ehkä yksityispuolella asia olisi osattu hoitaa, vaan turhahan minun on enää sitä itkeä.
En muista, koska tuosta kiusankappale hampaasta lohkesi pala. Kävin sen takia päivystyksessä ja hammaslääkäri sanoi, että riittää, kun hän hioo sen lohkeamakohdan kuntoon. Siispä hän hioi. Tosin aika taitamattomasti, koska kielellä koskettaen ko. kohta oli rosoinen ja ikävän tuntuinen. Minä kuitenkin ajattelin – lääkärin sanaan kun luotin – että kunnossa on, vaikka oli ilmeisesti taas kerran tehty hoitovirhe. En rakasta hammaslääkärikäyntejä, enkä siis jaksanut enää viidettä kuudetta kertaa valittaa tuosta hampaasta, vaikka en sen lohkeamisen ja hionnan jälkeen pystynyt enää puremaan sillä hampaalla, koska se oli arka. Kaiken järjen mukaan olisi pitänyt laukata hammaslääkärissä niin kauan, että hammas olisi kunnolla hoidettu, otettu ainakin röntgenkuva ja tarkistettu, mikä on vikana. Kun särkyä ei ollut, hammas oli vain puriessa arka, en tehnyt asian suhteen enää mitään.
Kunnes edellispäivänä torstai-iltana särky alkoi taas. Heti perjantaiaamulla soitin ajanvaraukseen ja sain ajan hammaslääkärille klo 16. Nippa nappa ehdin töistä sinne saadakseni tietää, että ajanvaraus oli antanut kaksi aikaa päällekkäin, sekä minulle että jollekulle toisellekin. Onneksi pääsin kuitenkin lähes tunnin päästä päivän viimeisenä potilaana vastaanotolle. Hampaasta otettiin röntgenkuva ja tyly tuomio oli: Hammas poistettava! Juuri tulehtunut, ei voi enää paikata. Lohkeama oli tehnyt halkeaman juureen asti, siis hermoon asti.
Sitten hammaslääkäri pääsi purkamaan aggressioitaan kiskomalla minulta suuren takahampaan neljine pitkine juurineen pois!
Mukaan sain lääkereseptin vahvaa särkylääkettä varten ja hurjat ohjeet, mitä kaikkea ei saa tehdä ja mitä pitää tehdä: ensimmäinen puoli tuntia piti purra valtavaa sideharsotuppoa suussa, sitten kolmeen tuntiin ei saanut syödä mitään, sitten vain kylmää syötävää ja juotavaa, ei saunomista, ei urheilua viikkoon jne jne. Mitä kaikkea siihen saamaani A 4:n kokoiseen ohjepaperiin mahtuikaan!
Nyt minulla on ammottava reikä hammasrivistössä. Onneksi niin takana, ettei se näy. Olisikohan yksityispuolellakin otettu tuo hammas pois, vai olisiko se osattu vielä hoitaa kuntoon? Olen sitä sukupolvea, joka kävi oppikoulua eikä saanut kunnallista hammashoitopalvelua kuten lapset saavat nykyisin. Kansakoulussa kävin hammaslääkärissä ja sitten vasta ylioppilaana opiskelijoiden hammashoidossa. Siinä välissä tuli ilmeisesti jokunen reikä hampaisiin, koska opiskeluaikana sain muutaman kerran käydä hampaitani hoidattamassa.
